lauantai 27. huhtikuuta 2019

Kuokkalan Kirmaisu

Lyhyisiin kisoihin valmistautuminen sujuu vihdoin rutiinilla. Toiseen urheilujuomaa, toiseen palkkaria. Vielä hätävarataatelit mukaan, jos reissu venähtää.

Kevät on lappujuoksujen aikaa. Päätin juosta tänään vain viitosen, koska viikko sitten menin kympin. Päivä oli erittäin lämmin ja kaunis. Juoksun kannalta siis melko huono. Tulisi kuuma ja ahdistus. Saavuin paikalle melko viime tingassa, joten ehdin nipin napin lämmitellä. Hölkkäsin menemään shortseissa ja topissa ja mietin, että nyt kuuluisi olla kylmä, jotta juoksu kulkisi. Vaan ei ollut, oli juuri sopiva, voihan myrkky!

Tuttu lähtöjännitys kaiversi mahanpohjassa, kun startti tuli. Juoksin etukäteen päättämääni vauhtia ja hyvin pian se alkoi tuntua huonolta. Mahassa kiersi ja aurinko porotti. Kahden kilometrin kohdalla harkitsin vakavasti keskeyttämistä. Ihmettelin, miksi ihmeessä alan tähän aina, enkö ikinä opi? Muistutin itseäni, että näitä juostaan, jotta juoksu kulkisi jatkossa paremmin ja sitähän minä haluan. Päätin, että keskeytän, jos taju lähtee tai oksennan. Ei tapahtunut kumpaakaan, joten pakko oli vain jatkaa. Onneksi viitonen on niin lyhyt matka, ettei kärsimystä ehdi kestää kamalan kauan. Kolmen kilometrin kohdalla ajattelin, että enää välituntivalvonnan verran matkaa, sen kyllä kestän. Ja kestinhän minä!


Tämä pöhlö kuva otettu juoksun jälkeen. 




lauantai 20. huhtikuuta 2019

Pentin Pinkaisu

Lankalauantaina juostiin Vaajakoskella Pentin Pinkaisu, matkoina 10km ja 4,6 km, lapsilla 1,2 km. Osllistuin tapahtumaan viidettä kertaa, olen aina juossut täällä kympin, joten niin nytkin. Söin aamulla runsaan aamupalan, koska sen voimalla piti jaksaa iltapäiville asti. Täytin mukaan kaksi juomapulloa: toiseen urheilujuomaa ja toiseen palkkaria. Pyöräilin kisapaikalle laitettuani lapsille ruuat ja jälkkärimämmit pöytään. Hörpin urheilujuomaa ja hölkkäsin lämmittelyt kaupan kautta hakien vielä lisäevästä iltapäiväksi. Sää tuntui kylmältä ja kuivalta, mikä tietää yleensä hyvää juoksua.

Olin päättänyt pitää vauhdin viiden ja kuuden min/km välissä ja melkolailla siinä onnistuin. Reitti on mäkinen, joten pahimmissa ylämäissä vauhti hiipui. Juoksu tuntui hyvältä ja sain itsestäni irti sen, mitä saatavissa on. Ennätykseni reitiltä on 56.04, laskeskelin matkan aikana sen rikkoutumismahdollisuuksia. Olin startissa sählännyt Garminin kanssa ja siksi jouduin laittamaan laskelmiin hiukan virhemarginaalia. Näytti siltä, että enkkaa ei tule, mutta puristin silti loppuun asti. Aika oli 56.15. Jälkikäteen kyllä mietitytti, eikö sitä yhtätoista sekuntia olisi muka saanut kirittyä kiinni. No, jäipähän juoksun nälkä!

Tämä on ihana ja lämminhenkinen tapahtuma. Suosittelen! Poistuin kotiin arvontapalkinto repussa ja oikea hauis juoksusta kipeytyneenä (?!?).

Kuva: Markku Marjakaarto

SisuXTrailille vuotta myöhässä

Lapinjärvellä järjestettävä SisuXTrail juostiin tänä vuonna kesäkuussa. Olin ilmoittautunut tähän tapahtumaan jo vuotta aiemmin, mutta pande...