Hiljaiseloa...

...tai sittenkin kaikkea muuta. Taitoin nilkkani joulukuussa. Olin ostanut edellisenä päivänä kenkiin kiinnitettävät liuuesteet, mutta aamukiireessä en niitä ollut vielä ottanut repusta esiin. Siinä epäkäytännöllisillä, mutta kauniilla kengillä fiksusti polkuja pitkin oikoen liukastuin ojanpohjalla ja tunsin kivun nilkassa. Kävelin jalalla kyllä, mutta se kipeytyi päivän aikana lisää ja jouduin turvautumaan lääkäriin. Seurauksena oli viiden-kuuden viikon juoksutauko. Järkytyksestä toivuttuani marssin kävelysauvaostoksille. Sauvakävely osoittautuikin yllättävän hauskaksi liikuntamuodoksi ja, kovien pakkasten iskiessä päälle, välillä ainoaksi järkeväksi tavaksi harrastaa liikuntaa ulkosalla.

Tauon lusittuani totesin juoksukunnon yllättävästi säilyneen tauon aikana, kiitos juuri tuon sauvakävelyn. Oli onni, että löysin tuon uuden hienon liikuntamuodon!