...tai sittenkin kaikkea muuta. Taitoin nilkkani joulukuussa. Olin ostanut edellisenä päivänä kenkiin kiinnitettävät liuuesteet, mutta aamukiireessä en niitä ollut vielä ottanut repusta esiin. Siinä epäkäytännöllisillä, mutta kauniilla kengillä fiksusti polkuja pitkin oikoen liukastuin ojanpohjalla ja tunsin kivun nilkassa. Kävelin jalalla kyllä, mutta se kipeytyi päivän aikana lisää ja jouduin turvautumaan lääkäriin. Seurauksena oli viiden-kuuden viikon juoksutauko. Järkytyksestä toivuttuani marssin kävelysauvaostoksille. Sauvakävely osoittautuikin yllättävän hauskaksi liikuntamuodoksi ja, kovien pakkasten iskiessä päälle, välillä ainoaksi järkeväksi tavaksi harrastaa liikuntaa ulkosalla.
Tauon lusittuani totesin juoksukunnon yllättävästi säilyneen tauon aikana, kiitos juuri tuon sauvakävelyn. Oli onni, että löysin tuon uuden hienon liikuntamuodon!
Olen nainen ja juoksen. Vähän siellä sun täällä. Kuten maratontapahtumissa, lenkkipoluilla, maantien laidalla, ruokakaupassa tai etsimässä kuumeisesti ruuhkavuosissa hukkaamiani esineitä. Olen 40 jo täyttänyt, toisin sanoen erään juoksukaverini sanoin parhaassa juoksuiässä.
perjantai 8. helmikuuta 2019
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
SisuXTrailille vuotta myöhässä
Lapinjärvellä järjestettävä SisuXTrail juostiin tänä vuonna kesäkuussa. Olin ilmoittautunut tähän tapahtumaan jo vuotta aiemmin, mutta pande...
-
Kun perjantaiaamuna starttailin autoa, tuntui uskomattomalta olla oikeasti lähdössä matkaan. Koronakevään ja pandemian syksyisen pahenemisen...
-
Meidän ei ensin pitänyt osallistua tänä vuonna. Olin parini kanssa mennyt Rento-sarjan kahtena peräkkäisenä kesänä ja nyt olisi vuorossa as...
-
Lapinjärvellä järjestettävä SisuXTrail juostiin tänä vuonna kesäkuussa. Olin ilmoittautunut tähän tapahtumaan jo vuotta aiemmin, mutta pande...